Avoin kirje Helsingin kaupunginhallitukselle (19.12.2016)

Vastaanottaja: Helsingin kaupunginhallitus

Lähettäjä: Helsinginkoski ry.

ASIA: Huomautus koskien Helsingin kaupunginhallituksen kokouksen (19.12.2016) esityslistalla olevan Vanhankaupunginkosken padon purkamisen oikeudellisten edellytysten selvityksen luonnonsuojeluoikeudellisen arvion lähtökohtia

 

Arvoisa kaupunginhallituksen jäsen

Helsinginkoski ry haluaa kiinnittää huomiota epäkohtaan, joka vie pohjan kaupunginhallituksen kokoukseen 19.12. tiedoksi tuodulta oikeudelliselta punninnalta koskien Vanhankaupunginkosken padon purkamisen luonnonsuojelullisia vaikutuksia.

Oikeudellisten edellytysten selvityksessä todetaan, että “Selvityksen tekijät tukeutuivat Helsingin kaupungilta saatuun aineistoon”. Luontoarvojen ja luontovaikutusten osalta tämä tarkoittaa Ympäristölautakunnan lausuntoa 4.8.2015, joka kuitenkaan ei lähtökohtaisesti käy läpi alueen luontoarvoja, tai padon purkamisen vaikutuksia niihin, vaan luettelee asioita, joita ennen purkamiseen ryhtymistä tulee luontoarvojen osalta tutkia: “Sedimenttien määrä ja laatu tulee selvittää.”, “Alueella tehtävät kunnostustyöt edellyttävät ehdottomasti, että vaikutukset vuollejokisimpukkaan ja saukkoon selvitetään.” “On myös arvioitava, millä tavoin eri hankevaihtoehdot parantavat eri kalalajien liikkumista ja estävät vahingoittumista.”, jne.

Mitään näistä selvityksistä ei ole kuitenkaan tehty ennen oikeudellista arviointia ja näin ollen oikeudellisessa arvioinnissa on lähdetty siitä, että huonoin vaihtoehto toteutuu. Näistä lähtökohdista selvityksessä päädytään siihen, että padon purkaminen aiheuttaisi luontoarvojen merkittävää heikkenemistä.

Tarvittavia tutkimuksia tekemättä selvityksessä todetaan esimerkiksi, että: “Padon purkamisella on kuitenkin todennäköisesti vaikutuksia näille alueille: esimerkiksi padon purusta aiheutuva sedimenttien kulkeutuminen voi vaikuttaa esimerkiksi Pornaistenniemen matelija- ja sammakkoeläinkohteisiin ja tätä kautta esimerkiksi Natura 2000 -alueella pesiviin lintuihin”.

Padon purkamisen luonnon kannalta myönteiset vaikutukset käyvät hyvin ilmi esimerkiksi Vantaanjoen virtavesiluontoa jo kaksikymmentä vuotta kunnostaneen Virtavesien hoitoyhdistys ry:n (Virho) myönteisestä periaatekannasta padon purkamiseen (esim. Virhon toimintasuunnitelma vuodelle 2017).

Virho perustelee kantansa virtavesiluonnon ja erityisesti uhanalaisten vaelluskalakantojen intresseillä (äärimmäisen uhanalainen Suomenlahden taimen, erittäinen uhanalainen vaellussiika, vaarantunut lohi, maailmanlaajuisesti äärimmäisen uhanalainen ankerias). Näitä seikkoja, tai yleisesti ekologisessa tutkimuksessa havaittuja patojen purkamisen myönteisiä vaikutuksia jokiekosysteemeihin, ei ole otettu oikeudellisessa punninnassa lainkaan huomioon.  

Oikeudellisen edellytysten arvioinnin tekijöiden käytössä olleen aineiston puutteellisuutta korostaakin selvityksessä oleva toteamus jonka mukaan: “Oikeammin sanottuna asiassa esillä olleen selvityksen valossa jää jokseenkin avoimeksi tai ristiriitaiseksi se, mitä todellista hyötyä padon purkamisella saavutettaisiin”.

Esimerkkinä muista puutteellisista taustatiedoista mainittakoon selvityksen toteamukset, joiden mukaan: “Koska tulvasuojelun tavoitteena on varjella arvokkaita kohteita ilmastonmuutoksen lisäämän sateisuuden vaikutuksilta, olisi osana vesilain mukaista harkintaa selvitettävä padon purkamisen vaikutukset tulvariskien hallintaan.” ja “Vesien tilojen määrittely tapahtuu joka kuudes vuosi, kun vesienhoitosuunnitelmat laaditaan ja hyväksytetään valtioneuvostossa. Ensimmäinen suunnittelukausi oli 2009–15; parhaillaan käsillä on toinen kausi vuosille 2016–2020. Jos padon purkaminen olisi luonnontieteellisesti määriteltävissä vesien tilaa parantavaksi toimenpiteeksi, olisi määrittely tehtävissä vasta seuraavalla, kolmannella suunnittelukaudella.” Vanhankaupunginkosken padon purkamisen myönteiset vaikutukset tulvasuojeluun käyvät ilmi Vantaanjoen tulvatorjunnan toimintasuunnitelmasta (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 1/2006).Vanhankaupunginkosken kalankulkua helpottava toimenpide on puolestaan kirjattuna Uudenmaan vesienhoidon toimintasuunnitelmaan vuosille 2016-2021 (ELY raportti 134/2015).

Haluamme siis korostaa, että vaikka yhdistyksemme ei sinänsä kyseenalaista oikeudellisen selvityksen laatua, ei nyt kaupunginhallitukselle annettu selvitys vastaa sille asetettuja odotuksia. Selvitystä laadittaessa käytössä ollut aineisto on ollut puutteellista, mikä on johtanut virheellisiin tulkintoihin padon purkamisen vaikutuksista luontoarvoihin.

Helsinginkoski ry haluaa lisäksi huomauttaa, että vaikka oikeusvaikutusten selvityksessä todetaan, että sen: “yleisenä lähtökohtana pidetään, että padon purkaminen toteutettaisiin Helsinginkoski ry:n ja valtuutettu Relanderin esittämin tavoin”, on siinä purkamisaloitteen syyksi esitetty, että: “nyt pato purkamalla koski ja rannat toivotaan saataviksi yhdistysmuotoisella kansalaisaloitteella erityisesti kalastukseen nojaavaan virkistyskäyttöön”. Tämä väite on vailla pohjaa. Helsinginkoski ry on helsinkiläisten kaupunkilaisten perustama luonnonsuojelujärjestö, jonka tavoite on parantaa Vanhankaupunginkosken ja samalla koko Vantaanjoen ekologista tilaa. Padon purkamisella toivomme parannettavan äärimmäisen uhanalaisten virtavesikutuisten kalojen vaellusyhteyksiä Vantaanjokeen ja muiden virtapaikkoja lisääntymishabitaattina käyttävien lajien, kuten vuollejokisimpukan, elinolosuhteita joessa. Valtuutettu Jukka Relanderin ja 48 muun valtuutetun tekemässä purkualoitteessa syy on samoin luonnonsuojelullinen.

Vesa Lindqvist

Puheenjohtaja,
Helsinginkoski ry  

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *