Mitä asioita tulee huomioida padon yläpuolella oleviin vuollejokisimpukoihin liittyen?

Unio_crassus
Kuva: Wikimedia, Emma Versteegh

Kun Vanhankaupunginkosken pato aikoinaan rakennettiin, on toimenpide todennäköisesti mahdollistanut vuollejokisimpukan leviämisen entisen Helsinginkosken alueelle, kun virtausnopeudet  laskivat lajille suotuisalle tasolle. Sittemmin vuollejokisimpukka on suojeltu EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajina, jonka lisääntymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty, ja jonka suojelemiseksi tulee perustaa Natura-2000 alueita. Vantaanjoella, joka kuuluu Natura-2000 verkostoon, vuollejokisimpukan suojelustatus on siis korkein mahdollinen.

Vuollejokisimpukoita on inventoitu Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon toimesta Vantaanjoella vuosina 2004-2007. Tutkimukset kattoivat alueen Lahdentiestä ylöspäin aina Hyvinkäälle saakka. Koko joen vuollejokisimpukkakanta arvioitiin olevan yli 2 miljoonaa yksilöä. Runsaimmat esiintymät ovat joen alajuoksulla. Padon ja Lahdentien välistä aluetta ei tiettävästi ole inventoitu. Ensimmäinen toimenpide olisi siis selvittää esiintyykö lajia tällä alueella. Myös Lahdentien yläpuolella elävän simpukkapopulaation nykytila tulisi päivittää. Selvitettäviä asioita olisivat simpukoiden määrä, populaation tila (onko lisääntyvä populaatio) sekä habitaatit, missä vuollejokisimpukoita esiintyy, so. syvyys, pohjanlaatu sijoittuminen uomassa jne. Tutkimukset tulisi ulottaa niin pitkälle ylävirtaan kun padon poistamisella arvellaan olevan vaikutusta virtauksiin ja joen habitaatteihin.

Simpukkainventoinnin rinnalla tulisi laatia arvio siitä, miten olosuhteet joessa muuttuisivat jos Vanhankaupunginkosken pato puretaan: kuinka paljon virtaukset muuttuisivat ja mikä olisi esim. pohjanlaatu sen jälkeen jos ja kun pehmeämpi sedimentti huuhtoutuisi pois virtausnopeuden kasvaessa. Myös vaikutusalueen laajuus tulisi arvioida.

Simpukkainventointien tulosten sekä padon purkamisen aiheuttamien vaikutusten pohjalta voidaan arvioida, miten alueella  eläville vuollejokisimpukoille kävisi. Arviossa huomioitaisiin minkätyyppisissä virtausoloissa ja habitaateissa vuollejokisimpukkaa Vantaajoella ylipäänsä esiintyy.

Mikäli arviossa päädytään siihen, että padon purkaminen tuhoaisi vuollejokisimpukat padon yläpuolella, tulisi simpukat siirtää vaikutusalueelta ylävirtaan tai muulla tavalla kompensoida aiheutettu vahinko. Siirtotoimenpiteen vaatimat resurssit riippuvat ratkaisevasti simpukoiden määrästä ja niiden esiintymisalueen laajuudesta.

Panu Oulasvirta, tutkija
Alleco Oy
Veneentekijäntie 4
00210 Helsinki
www.alleco.fi
panu.oulasvirta@alleco.fi
p. 045-6790301

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *