Tavoite purkaa Vanhankaupunginkosken pato vuoden 2020 loppuun mennessä – Helsingistä vaelluskalaystävällisempi kaupunki

Lehdistötiedote 21.5.2016

logoCMYK

Maailma juhlii World Fish Migration Day -teemapäivää lauantaina 21.5.2016 ja Helsinginkoski ry on mukana tekemässä Helsingistä vaelluskalaystävällisempää kaupunkia. Helsinginkoski ry on helsinkiläinen luonnonsuojeluyhdistys.

Aloitamme tänään uuden Puretaan pato -projektin, jonka tavoite on purkaa Vanhankaupunginkosken pato vuoden 2020 loppuun mennessä, sanoo Helsinginkoski ry:n puheenjohtaja Vesa Lindqvist.

Patoa ei tarvitse purkaa kokonaan. Riittää kun patoon avataan niin sanottu kuninkaanväylä eli reitti jota pitkin erittäin uhanalaiset vaelluskalat pääsevät nousemaan ylös Vantaanjokeen lisääntymään.

Nykyisen Vanhankaupunginkosken itäisen haaran kunnostaminen vaelluskaloille paremmin soveltuvaksi ei poista padon aiheuttamia vakavia ongelmia. Ylisyöksypadon rakenne houkuttelee esimerkiksi taimenia ja lohia hyppäämään päin patoseinää, mikä vahingoittaa niitä ennen elintärkeää kutuvaellusta. Lisäksi padon alle kasautuvat kalat houkuttelevat paikalle aggressiivisia salakalastajia, jotka aiheuttavat turvattomuuden tunnetta alueen asukkaissa. Pato ja museovoimalan toiminta myös aiheuttavat alasvaeltavien kalojen silppuuntumista.

Helsinginkoski ry:n tavoite on projektin aikana toteuttaa tarvittavia selvityksiä, mallinnuksia sekä näihin tarvittavaa varainkeruuta, jotta padon purkaminen voidaan toteuttaa asetetussa tavoiteaikataulussa. Näistä esimerkkinä taloudellisten vaikutusten arviointi, vuollejokisimpukoiden levinneisyys ja virtausmallinnuksen tekeminen. Projektin aikana pyritään myös keräämään mahdollisimman paljon aluetta ja koko Vantaanjokea koskevaa historiatietoa, joka auttaa ymmärtämään vapaana virtaavan kosken historiaa. Esimerkkinä Kansallisarkistosta löydetty vuodelta 1738 peräisin oleva kartta, josta voidaan todeta koskialueen olleen kaksihaarainen myös ennen länsihaaran patoamista.

Projektin tuloksena syntyviä tuotoksia tullaan viestimään padon purkamiseen liittyville viranomaisille sekä padon purusta kiinnostuneille kaupunkilaisille. Helsinginkoski ry pyrkii toimimaan viranomaisten selvitystyön avustajana.

Helsinginkoski ry:n näkemys on, että alueen kulttuurihistoriallisia arvoja voidaan entisestään parantaa rakentamalla padon tilalle kuninkaanväylä vapaana virtaavaa koskea varten. Vastaavaan päätelmään on tultu myös Vantaan kaupunginmuseon toimesta koskien Tikkurilankosken patoa. Kaupunginmuseon mukaan Tikkurilankosken padosta on tarpeen säilyttää vähintään niin pitkä osuus kummallakin rannalla, että visuaalinen jatkuvuus uoman poikki säilyy. Vanhankaupunginkoskella tulisi kuitenkin pyrkiä säilyttämään myös museokäytössä oleva vesivoimala toimintakuntoisena ohjaamalla siihen vapaana virtaavasta koskesta vettä.

Helsinginkoski ry esittää Helsingin asukkaille ja päättäjille haasteen, että alamme tänään – vaelluskalojen juhlapäivänä, määrätietoisesti edistämään vaelluskalakantojen elin- ja lisääntymismahdollisuuksia Vantaanjoessa ja Vanhankaupunginlahdella.

 

Onko padon purkaminen uusi idea?

IMG_1396

 

Padon purkaminen ei ole uusi idea. Vuonna 1996 Helsingin kaupunginkanslian julkaisemassa Vantaanjoesta kalamiehen paratiisi (Veikko Rinne ja Matti Visanti) kirjoitetaan: ”Nousukalaa jokeenkin – pato pois?”

”Jos Vantaanjoesta halutaan tehdä aito lohi-, meritaimen- ja siikajoki, jossa kala lisääntyy luontaisesti merkittävissä määrin ja jossa sitä voidaan pyytää myös joella, jokeen nousua on helpotettava. Vaihtoehtoja on kaksi:

  • Länsisestä, runsasvetisemmästä haarasta puretaan pato ja sen paikalle entisöidään koski, tai
  • Itäiseen haaraan rakennetaan pitkä (n. 200 m) ja loiva, maantiessillan alta alkava aito koski, johon pääosa joen vedestä ohjautuu.”

”Toimiva ratkaisu voi olla myös kosken luominen molempiin haaroihin, toiseen lyhyempi ja vuolaampi, toiseen pidempi ja loivempi.”

Onko Vanhankaupunginkosken pato turvallinen?

12941133_1606170556374175_2081480831_o

Vanhankaupunginkosken ylisyöksypadon reunapato vuonna 2015. Kuvaaja: Mikael A. Manninen.

Vanhankaupunginkosken pato on luokiteltu patoturvallisuuslain §11 mukaisesti luokkaan 3, joka onnettomuuden sattuessa saattaa aiheuttaa vain vähäistä vaaraa.

Saimme patoturvallisuudesta vastaavalta Kainuun ELY-keskukselta viimeisimmän patoa koskevan turvallisuusselvityksen tutustuttavaksi. Diplomi-insinööri Peter Reiterin vuonna 2010 tekemässä Vantaanjoen Vanhankaupunginkosken kivipadon alustavassa turvallisuusselvityksessä kirjoitetaan: ”Uomassa oleva ylisyöksypato on oikeutetusti määritelty 1 luokan padoksi, Padosta oikealla puolella oleva reunamuuri toimii kuitenkin noin 10 metrin pituisena REUNAPATONA ja myös vesivoimalaitoksen tulovedenkammion seinät toimivat patoina. Niiden osalta aiheuttaisi mahdollinen sortuma ihmishengelle vahingonvaaran.”

Patoturvallisuuslaissa 1-luokan pato on määritelty sellaiseksi, joka onnettomuuden sattuessa aiheuttaa vaaran ihmishengelle ja terveydelle taikka huomattavan vaaran ympäristölle tai omaisuudelle.

Kysyimme uudelleen ELY-keskukselta, että onko patotietojärjestelmässä merkintää 1-luokan patorakenteesta. Vastauksessa kerrottiin ettei tietojärjestelmään ole merkitty reunapadolle omaa luokitusta. Lisäksi vastauksessa todettiin ettei patoturvallisuusviranomaiselle ole tullut tietoa reunapadon huonosta kunnosta tai oireilusta.

Patoturvallisuudesta vastaavalle ELY-keskukselle ei ole 7.4.2016 mennessä toimitettu varsinaista ylisyöksypadon eikä reunapadon kuntoselvitystä.

Padon turvallisuutta arvioitaessa on huomioitava alustavassa turvallisuusselvityksessä asiantuntijan esiin nostama huomio reunapatorakenteen vaarallisuudesta ihmishengille sekä varsinaisen rakenteellisen kuntoselvityksen puute.

Pato on Helsinginkoski ry:n keräämien tietojen perusteella edellisen kerran peruskorjattu vuonna 1939.

Kuka omistaa Vanhankaupunginkosken padon?

11885169_10153668441434835_8599205942139325334_n

Patoturvallisuuslain §33 mukaan: ”Padon omistajan tulee toimittaa tietojärjestelmään merkitsemistä varten patoturvallisuusviranomaiselle omat yhteystietonsa ja padon käyttöhenkilöstön yhteystiedot sekä patoa koskevat valtioneuvoston asetuksella säädettävät tekniset tiedot.”

Kysyimme Kainuun ELY-keskukselta, kuka omistaa Vanhankaupunginkosken padon. Saimme alla olevan vastauksen vesitalousasiantuntija Milla Torkkelilta:
”Patoturvallisuuden tietojärjestelmään merkitsemistä varten meille on ilmoitettu Helsingin Vanhankaupunginkosken padon omistajaksi HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä.”

Mitä asioita tulee huomioida padon yläpuolella oleviin vuollejokisimpukoihin liittyen?

Unio_crassus
Kuva: Wikimedia, Emma Versteegh

Kun Vanhankaupunginkosken pato aikoinaan rakennettiin, on toimenpide todennäköisesti mahdollistanut vuollejokisimpukan leviämisen entisen Helsinginkosken alueelle, kun virtausnopeudet  laskivat lajille suotuisalle tasolle. Sittemmin vuollejokisimpukka on suojeltu EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajina, jonka lisääntymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty, ja jonka suojelemiseksi tulee perustaa Natura-2000 alueita. Vantaanjoella, joka kuuluu Natura-2000 verkostoon, vuollejokisimpukan suojelustatus on siis korkein mahdollinen. Lue loppuun

Päiväkoti Flooran esikoululaisten ideoita kalojen auttamiseksi padon ohitse

Arabianrannan päiväkoti Flooran eskarilaiset viettivät maaliskuun ensimmäisenä tiistaina Helsinginkoski-teemalla virtavesipäivää. Lapset auttoivat ideoimaan Vanhankaupunginkosken padon purulle vaihtoehtoisia ratkaisuja, tavoitteena auttaa kaloja nousemaan padon yläpuolelle.

Kaupungin virallista selvitystyötä tekevät virkamiehet saivat lapsilta monta värikästä ideaa kalojen auttamiseksi!

Photo 01-03-16 09 47 45

Elviran idea oli kuljettaa kalat padon yli miniraketilla ja nousulaudulla. Tietysti!

Lue loppuun

Onko patoallasta koskaan tyhjennetty?

1939_vesilaitos

Vuoden 1939 kertomuksessa Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen toiminnasta kirjoitetaan:

”Suojapadon avulla suljettiin joen läntinen suuhaara heinäkuun 14 p:nä, jonka jälkeen mainittu haara tyhjennettiin vedestä ja työt siinä voitiin aloittaa.”

”Samalla aikaa kun varapatoa rakennettiin, korjattiin myös vanha ja hyvin huonossa kunnossa ollut kivipato injektoimalla ja varustamalla se vedenpuolella tiiviillä betonikuorella. Myöskin turbiinikourut ja niiden etukammio, jonka seinät osaksi olivat hyvin huonossa kunnossa, padon rantamuurit, kourujen vetoluukut ja turbiiniputkien läpät korjattiin huolellisesti, samalla kun vanhemmasta turbiinikourusta haaraantuva myllyränni suljettiin betoniseinällä.”

Kuvia korjaustöistä ja kuivana olevasta patoaltaasta ei ole arkistoista löytynyt. Jos sinulla on tietoa mistä kuvia voisi löytyä, kirjoita kommenttisi alle, tai lähetä viestiä osoitteeseen yhteydenotot@helsinginkoski.fi

Huomionarvoista vuoden 1939 toimintakertomuksessa on myös tieto, että kivipadon yläpuolella on toinen pato.

 

Tunnetko Katariina Saksilaisen yhteyden Helsinginkosken kalastuksen historiaan?

IMG_4729

Kuva: Miikka Pulliainen

Katariina Saksi-Lauenburgilainen oli Ruotsi-Suomen kuningatar vuosina 1531–1535. Kruunun lohenkalastusoikeudet Helsinginkoskella kuuluivat 1500-luvulla sekä hänen miehelleen Kustaa I Vaasalle että tämän kuoltua heidän pojalleen kuningas Erik IV:lle. Kuninkaankartanonsaarelta vietiin heidän elinaikanaan vuosittain tynnyreittäin lohta Tukholmaan.

Esimerkiksi vuonna 1552 Helsingin kuninkaankartanon läänin tilit kertovat koskelta toimitetun 4 tynnyrillistä (n. 500 litraa) säilöttyä ja 58 kappaletta kuivattua lohta ja taimenta. Vertailun vuoksi Kymijoen Ahvenkosken kalastamolta saatiin samana vuonna 16 tynnyrillistä. Katariinan vuonna 2014 pystytetty patsas Vanhankaupunginkosken suvannon rannalla tähyääkin suoraan kohti paikkaa, missä kruununkalastamo aikoinaan sijaitsi vapaan Helsinginkosken kuohuissa.

Mikael A. Manninen
Tutkijatohtori
Oslon yliopisto